Käytettävyys kunniaan osa 2

2017-07-04 14:14:00

Mikä on huonon käytettävyyden hinta?

 

Teemu Lantta kirjoittaa: “Tietokirjailija, tohtori Brian Clifton suoritti hiljattain laskelman paljonko huono käyttöliittymäsuunnittelu ja käyttäjäkokemus maksavat elektroniikkavalmistaja Electroluxille. Tulos oli mykistävä: Cliftonin mukaan Electrolux menettää verkkosivustonsa vakavasti puutteellisen käyttäjäkokemuksen vuoksi joka kuukausi  53 miljoonaa dollaria - ja laskelma koski vain jo olemassa olevia asiakkaita.” Laskelma on suuntaa antava, mutta silti varteenotettavava. Myöskin teot käytettävyyden parantamiseksi maksavat, mutta tuotteiden valokuvaamisen, tuotehaun parantelun ja muiden pienten uudistusten hinta ei silti ole lähelläkään 53 miljoonaa dollaria. Miksi niin moni yritys laiminlyö käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen?

Yksi syy voi olla, että suuri osa IT-yritysten johtoportaissa työskentelevistä on teknisesti koulutettuja ja monet heistä saattavat olla kouluttamattomia ymmärtämään kuinka ihmiset kokevat heidän tuotteensa ja millainen sovellus on käytön kannalta. Osa ei kenties käsitä, mitä virkaa käyttäjäkokemuksen optimoinnilla on liiketoiminnan kannalta. (Lantta 2017.)

 

Miksi suomalaisten käyttöliittymät eivät erotu edukseen, vai onko näin?

 

Suomalaisessa yrityskulttuurissa vierastetaan riskien ottoa ja uuden kokeilemista; asiat pyritään tekemään tuttuun ja turvalliseen tapaan. Ehkäpä tästä syystä myöskään käyttöliittymäsuunnittelun saralla ei mennä eteenpäin yhtä nopeasti kuin muualla. Tietenkin käyttöliittymäsuunnittelussakin on tiettyjä vakiintuneita malleja, kuten sanomalehtienkin asetteluissa; esim valikko “hampurilainen” tai etsi-ikoni sijaitsevat yleisesti ottaen sovelluksen yläreunan palkissa. Totuttujen “normien” rikkominen voi johtaa huonoon käytettävyyteen, sillä käyttäjä ei välttämättä osaa hahmottaa mistä kyseiset asiat sovelluksessa löytyvät. Käyttöliittymä tulisi optimoida erityisesti opittavuuden kannalta.

Aina ei osata Ruotsissakaan; hyvä esimerkki vääränlaisesta normien rikkomisesta on Spotifyn mobiilisovellus, jota tablet-laitteella käyttäessäni jouduin todella yrittämään, jotta löysin sovelluksesta jonossa seuraavaksi toistuvien kappaleiden listan. Myöskin haku ja muut ikonit ovat sovelluksen alareunassa. Kuitenkin hakua painettaessa hakukenttä aukeaa sovelluksen yläreunaan, joka ei ole käytettävyyden kannalta paras ratkaisu, sillä käyttäjä joutuu liikuttamaan sormeaan jälleen eri kohtaan näyttöä. Spotifyn mobiilisovellus on esimerkki todella suositusta sovelluksesta, jonka käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnittelu ovat väärillä raiteilla. Pahimmillaan huono käytettävyys voi karkottaa käyttäjän sivustolta tai sovelluksen parista ja käyttäjä siirtyy toisen paremmin toteutetun palvelun käyttäjäksi.

 

Lähteet

 

https://brave.fi/blogi/huonon-kayttajakokemuksen-hinta-mitattavissa

http://www.uusiteknologia.fi/2017/04/17/uusi-testi-kertoo-kayttoliittyman-laadun/