Avoimen lähdekoodin lyhyt oppimäärä
Avoin lähdekoodi / julkaistu 10.2.2023
Asiantuntija Petteri Torssonen
Lukuaika 4 min
Collapick hyödyntää tuotteidensa pohjana Odoota, avoimeen lähdekoodiin perustuvaa liiketoiminta-alustaa. Avoimella lähdekoodilla tarkoitetaan ohjelmistoa, jonka alkuperäinen koodi on vapaasti käytettävissä, muokattavissa ja jaettavissa. Kokosimme yhteen tiiviiseen pakettiin avoimen lähdekoodin historian, keskeisimmät hyödyt, sekä sen, miksi valitsimme avoimen lähdekoodin alustan tuoteperheemme moottoriksi, ja miksi järjestelmän käyttöönotossa kannattaa hyödyntää kumppania.
Avoin lähdekoodi on kokenut pitkän matkan julkiselta sektorilta, yritysten verkkosivuratkaisujen kautta teollisuuteen
Avoin lähdekoodi on ollut käytössä jo pitkään julkisella puolella, mutta teollisuudessa sen käyttö on harvinaisempaa. Esimerkiksi Odoota, WordPressiä ja Drupalia on hyödynnetty julkisella sektorilla verkkosivujen rakentamisessa ja sisällön tuottamisessa sosiaaliseen mediaan, sekä jonkin verran myös projektinhallinnan tukena.
Avoin lähdekoodi on teollisuuden sijaan tuotu ensin isoille massoille ja sillä on pyritty ratkaisemaan isoja, globaaleja ongelmia. Esimerkiksi 10–15 vuotta sitten Suomessa oli paljon yrityksiä, jotka tarjosivat asiakkailleen omalla alustallaan tehtyjä verkkosivuja. Jokaisessa kaupungissa oli oma verkkosivufirma ja jokaiselle yritykselle verkkosivujen olemassaolo oli välttämättömyys. Avoimen lähdekoodin historiassa se oli alkupiste, jota seurasi räjähdysmäinen kasvu. Silloin huomattiin avoimen lähdekoodin ja hyvien työkalujen tarve sekä kansainvälinen potentiaali.
Tänä päivänä on hyvin vähän yrityksiä, jotka omaavat oman sisällönhallintajärjestelmän, ja verkkosivujen tekoon suunnitellut järjestelmät ovat yhä harvenevissa määrin suljettuja järjestelmiä. Avoin lähdekoodi on kokenut huiman kehityksen viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen ympärille on syntynyt yhteisöjä. Odoo on saanut pari merkittävää kilpailijaakin, esimerkiksi Next ERP-järjestelmän, joka toimii enemmän Intian suunnalla. Pitkä ja vaiherikas kehityskaari selittää osittain sitä, miksi avoin lähdekoodi laajenee vasta nyt teollisuuden käyttöön.
Miksi valitsimme avoimeen lähdekoodiin pohjautuvan Odoon ja lähdimme tuomaan sitä teollisuuteen?
Kun päätimme ryhtyä toimittamaan ERP-ratkaisuja teollisuuden tarpeisiin, harkitsimme useita vaihtoehtoja, kuten rakennammeko oman järjestelmän. Totesimme sen kuitenkin olevan raskas rakennettava, jonka lisäksi se vaatii yritykseltä isoa ylläpitojoukkoa, kuten taloustiimiä, myyntitiimiä, ostotiimiä, varastotiimiä, sekä kassapäätetiimiä. Vastaavat investoinnit tarvitsevat isoa organisaatiota – (sellaisen 100 henkilön tiimin), jotta hyvän ERP- järjestelmän tekeminen on oikeasti mahdollista.
Toisena vaihtoehtona mietimme Microsoftin Navia, jonka kylkeen olisimme kehittäneet oman tuotteemme. Tässä tapauksessa emme olisi päässeet muokkaamaan järjestelmän ydintoimintoja niin kattavasti, joissa tiesimme olevan teollisuuden asiakaskunnassamme muokkaustarvetta.
Tutkittuamme näitä vaihtoehtoja totesimme, että meidän on helpompi opetella todella hyvin avoimen lähdekoodin järjestelmä. Ohjelmoinnin puolella se tarkoittaa avoimen lähdekoodin kirjastojen käyttöä, mutta meillä ei ollut edes mitään järjestelmää pohjana, mistä aloittaa (pieniä sisäisiä järjestelmiä lukuun ottamatta). Odoo tarjosi tarvittavan liiketoiminta-alustan, jonka myötä säästimme kehityskustannuksissa, joka vastaavasti tarkoitti myös asiakkaalle edullisempaa ratkaisua. Muokattavuuden lisäksi alusta on stabiili. Huomasimme jo tuolloin Odoon ja sen kattavan sovelluskaupan olevan tulevaisuuden liiketoimintaratkaisu.
Avoimen lähdekoodin 3+1 hyödyt
Avoimen lähdekoodin 3 päähyötyä ovat kehittäjäverkosto, käyttömahdollisuudet ja lähdekoodin stabiilius. Valitsemalla oikean avoimen lähdekoodin tai sitä hyödyntävän järjestelmän, saat kylkiäisenä myös laajan kehittäjäverkoston. Motivoitunut ja järjestelmän ympärille rakentunut kehittäjäverkosto vie asioita jatkuvasti eteenpäin (esimerkiksi luo uusia sovelluksia), kehittää toiminnallisuuksia ja testaa järjestelmää.
Toinen hyöty on laajan toteutusverkoston tarjoamat käyttömahdollisuudet, sillä avoimen lähdekoodin parissa asiakas ei ole sidottu yhteen toimittajaan tai yhden toimittajan järjestelmään. Partnerinsa voi valita vapaammin ja tarvittaessa myös vaihtaa sitä, sillä kehittäjiä löytyy useampia. Avoimen lähdekoodin ohjelmat ja sovellukset ovat usein myös liitettävissä toisiinsa, toisin kuin suljetuissa järjestelmissä.
Kolmanneksi hyödyksi voidaan listata lähdekoodin, eli kaikkien sen softien stabiilius. Useammalla asiakkaalla on sellainen käsitys, että avoimen lähdekoodin tietoturva on haavoittuvaisempi kuin suljetun järjestelmän, mikä on oikeastaan toisinpäin. Suljetussa järjestelmässä turvallisuuspuutteet saattavat jäädä huomaamatta, sillä virheitä voi korjata ainoastaan koodin kehittäjätaho, joka voi tarkoittaa esimerkiksi yrityksessä työskentelevää 10 koodaria. Vastaavasti Odoon avoimen lähdekoodin parissa työskentelee 22 000 kehittäjää, jotka testaavat koodia jatkuvasti. Tietoturva-aukot saadaan taklattua tehokkaammin, sillä virheitä löydetään herkemmin ja ne pystytään korjaamaan nopeammin.
Vaikka vastaavat tilanteet avoimen lähdekoodin parissa huomataan paremmin, se ei sulje kokonaan pois sitä mahdollisuutta, ettei rikollinen ehdi hyödyntää tietoturva-aukkoa sellaisen huomatessaan. Suljettu järjestelmä on kuitenkin suurempi tietoturvariski varsinkin toiminnanohjaukselle, sillä se on niin laaja kokonaisuus.
Avoimen lähdekoodin hyödyt näkyvät arjessa ohjelmoijan näkökulmasta siten, että pystymme tekemään pienemmällä työmäärällä asioita tehokkaammin, helpommin ja rakenteellisemmin. Rakenteellisuus on kuin taloa rakentaisi ─ sillä myös ohjelmoinnin softia voidaan rakentaa niin monella eri tavalla. Odoon kaltainen alusta tarjoaa pieniä, hyviä rakennusohjeita, jolloin rakennustyömaata on helpompi hallita ja tekeminen on standardoitua. Vastaavia raameja on testannut laajan kehittäjäjoukon lisäksi 8 miljoonaa käyttäjää ympäri maailman. Avainpointti on se, ettei pyörää tarvitse keksiä aina uudestaan.
Miksi avoimen lähdekoodin ERP käyttöönotossa kannattaa hyödyntää kumppania?
Asiakkaat usein kysyvät, miksi avoimesta lähdekoodista tarvitsee maksaa, sillä siihen pohjautuvista järjestelmistä löytyvät avoimet, ilmaiset ja itse käyttöönotettavat versiot. Odoon sovellusten käyttöönotto itse yritykseen on todella työlästä ja kankeata. Odoo tulee raakaversiona eli valmiilla perustason konfiguroinnilla, jolla meidän näkemyksemme mukaan kukaan ei voi ajaa mitään dataa, koska yritysten prosessien erilaisuus on otettava huomioon.
Olemme standartoineet lähtötilakartoituksen, tarvittavat Excelit sekä erilaiset asetuskonfiguraattorit. Asiakkaalta vaadittaisiin laajaa ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten Odoo konfiguroi yrityksen prosessit järjestelmään. Lisäksi asiakkaan tulisi tunnistaa Odoon konfiguraatiot ja mitä moduuleja sieltä tarvitsee ottaa käyttöön. Asiakkaiden on tunnettava myös omat prosessinsa läpikotaisin, mutta usein tämän ymmärryksen johdonmukaiseen kartoittamiseen tarvitaan myös ulkopuolisia silmiä. Mitään asioita järjestelmässä ei ole käytännössä valmiina, mutta käyttöönottaminen itse on kuitenkin mahdollista. Asiakkaat tarvitsevat partnereita siksi, että he voivat keskittyä ydintoimintaansa. Mikäli ei ole ymmärrystä ja osaamista sekä Odoosta että omasta liiketoiminnastaan, on typerää hukata resursseja muuhun kuin mistä se yrityksen leipä tulee.
